sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Pientä naposteltavaa

Naposteluruokaa parhaimmillaan!
Syksy on kaikenlaisten illanistujaisten ja muiden tapaamisten ja kokoontumisten aikaa. On uusien
harrastusryhmien tutustumisiltoja, Halloweenia, pikkujouluja ja vaikka mitä muita. Ihmiset kokoontuvat yhteen, ja yleensä näissä kokoontumisissa on mukana jollain tapaa jonkinlainen syötävä ja juotava.

Itse pidän epävirallisemmista tilaisuuksista, sellaisista joissa kokoonnutaan jonkun kotiin tai johonkin yhteiseen tilaan, ja jokainen tuo jotain naposteltavaa mukanaan kaikille tarjoiltavaksi - tai sitten on sovittu että illan emäntä tai isäntä hoitaa tarjoilupuolen. Joka tapauksessa tällaiset tilaisuudet ovat luonteeltaan sellaisia, että tarjoiltavan ruoan pitää olla mukana kuljetettavaa. Se on helppo siis viedä juhlapaikalle JA se on myös helppo juhlapaikalla vieraiden syödä käyskennelessään ja seurustellessaan. Se on naposteluruokaa.

Yksi suosikkiviemisistäni tällaisiin tilaisuuksiin on jo vuosia ollut pizza, itse tehtynä tietenkin. Reilu vuosi sitten kuitenkin törmäsin netin syövereissä ideaan, jota oli pakko kokeilla - eikä paluuta ole ollut. Tämä tarjottava on nimittäin vielä pizzaakin kätevämpää, ja sitä on helpompi valmistaa pienempiäkin määriä - vaikkapa eri ruoka-allergikoille tai esim. vegetaristeille omansa.

Kyseessä oleva naposteluruoka on tortillapizzaset. Käytännössä siis pienet tortillakupposet erilaisilla pizzatäytteidenkaltaisilla täytteillä. Tortillakupposten valmistus on erinomaisen helppoa, sillä minkäänlaista leivonta- tai ruoanlaittotaitoa ei tarvita. Ainoa, mitä tarvitaan on vähän kärsivällisyyttä - tämän naposteltavan valmistus kun on lähinnä käsin näpräämistä.

Tortillapizzasia kannattaa varata reilusti, sillä ne ihan oikeasti ovat niin hyviä, että ihmiset syövät niitä huomaamattaan. Ne käyvät myös illanistujaisten ainoaksi suolaiseksi tarjottavaksi, sillä niiden variointimahdollisuus on loputon, ja samalla tekovaivalla saat helposti vaikkapa viidenlaisia pizzasia - jokaiseen makuun jotakin. Suosittelen kokeilemaan!


Tortillapizzaset

Tarveaineita
32 kpl
Valmistusaika n. 45 min

Tarveaineet:
1 pak (= 8kpl) isoja vehnätortilloja
n. 250 g juustoraastetta (tai oman maun mukaan)
n. 1,5 dl tomaattikastiketta (ks. ohje alta)
haluamiasi täytteitä, esim.
1 prk tonnikalaa
pepperonimakkaraa siivuina

Muffinssipelti

Tomaattikastikkeeksi voit käyttää pelkästään ketsuppia, omaa lempipizzakastikettasi tai tehdä esim. seuraavanlaisen kastikkeen:

Tomaattikastike pizzan/pizzasten päälle:
1 prk tomaattipyrettä
n. 1 dl ketsuppia
1 rkl oreganoa tai basilikaa
1 rkl viinietikkaa (mikä tahansa käy)
1 tl sokeria
suolaa
mustapippuria
(valkosipulia maun mukaa joko jauheena tai tuoreena murskana)
(tarvittaessa vettä tai ananasmehua)



  1. Laita uuni lämpenemään 200 C asteeseen.
    Muffinssipellin hyötykäyttöä.
  2. Valmista ensin tomaattikastike. Sekoita kaikki kastikkeen ainekset tasaiseksi seokseksi. Lisää tarvittaessa ananasmehua tai vettä pienissä erissä, jotta saat kastikkeesta vähän juoksevampaa. Kastike saa kuitenkin olla melko paksua. Laita kastike jääkaappiin vetäytymään.
  3. Ota tortillat pakkauksestaan ja leikkaa niistä sopivankokoisella ympyränmallisella muotilla ympyröitä. Muotiksi käy mikä tahansa n. 8 cm halkaisijaltaan oleva, teräväreunainen esine. Esim. säilykepurkki tai juomalasi. Yhdestä tortillasta tulee neljä ympyrää, kahdeksan tortillan pakkauksesta siis yhteensä 32.
  4. Valmistele täytteet. Paloittele pepperonisiivut pieniksi paloiksi. Avaa tonnikalapurkki ja valuta neste pois. 
  5. Painele 12 kpl tortillaympyröitä muffinssipellin aukkoihin, yksi kuhunkin. 
  6. Levitä paineltuihin ympyröihin tomaattikastiketta reiluhkosti. 
  7. Levitä tomaattikastikkeen päälle haluamasi täytteet. Kupit ovat niin pieniä, että suosittelen käyttämään ainoastaan yhtä tai maksimissaan kahta täytettä per pizzanen, juuston lisäksi tietenkin. Voit myös varioida oman mielen mukaan laitatko täytteet juuston alle vai päälle. Itse tykkään laittaa esim. pepperonin juuston päälle, mutta tonnikalan aina alle. 
  8. Kun olet täyttänyt kaikki tortillat, nosta muffinssipelti uuniin. Paista pizzasia 10-12 minuuttia, tai kunnes juusto kuplii. 
  9. Nosta pelti uunista, odota minuutti ja nostele tortillakipposet pois pelliltä. 
  10. Toista kohtia 5-9 kunnes olet paistanut kaikki tortillaympyrät. 
  11. Nauti heti, tai laita jääkaappiin odottamaan tarjoilua. Tortillapizzaset maistuvat erinomaisilta myös kylminä!



Vinkkejä/huomioita:

  • Varioi täytteitä mielesi mukaan. Esimerkiksi kinkku, paprika, sipuli ja kebabliha sopivat erinomaisesti. Vain mielikuvitus on rajana. Ei kuitenkaan kannata käyttää kuin korkeintaan 2 täytettä kerrallaan.
  • Tortillasta jää ympyröiden leikkauksen jälkeen reunapalasia yli. Älä heitä näitä palasia roskiin, vaan laita tiiviiseen pussiin ja käytä ne muutaman päivän sisällä hyödyksi. Palaset voi käyttää vaikkapa tortillalasagnen tai quesadillan tekoon.



Kuvia valmistusvaiheista:


Tarveaineet.
Ympyröiden leikkausta, itsellä
parhaaksi leikkuvälineeksi
osoittautui metallinen mittakuppi.













Leikotut tortillaympyrät.
Muffinssivuoka hyötyökäyttössä.
Muista painaa tortillaympyrät
ihan kunnolla pellin reikiin.













Tomaattikastiketta sopivan
reilusti, tai oman maun mukaan. 
Päälle omia lempitäytettä tai
kahta, sekä tietenkin juusto-
raastetta.  Sitten uuniin.














Juuri uunista tulleet herkkupalat.
Tässä kannattaa antaa jäähtyä
hetkisen. 
Tarjolla tortillapizzasia.
Kannattaa kokeilla!











lauantai 30. elokuuta 2014

Todellista pikaruokaa

No niin. Siinä se kesä taas hurahti, ja arkeen on palattu tai ainakin siihen on hyvin pian palattava. Omaan arkeeni kuuluu tänä syksynä paluu koulun penkille - yliopisto-opinnot jatkuvat vuoden tauon jälkeen. Ajattelin aloittaa syyskauden täällä blogissani kiireisimpäänkin arkeen sopivalla, yksinkertaisella ja maukkaalla leipäohjeella.
Tuoretta, lämmintä leipää ja voita...elämän yksinkertaisia
nautintoja parhaimmillaan!

Olen jo aikaisemmin (täällä näin) hehkuttanut itsetehdyn leivän puolesta, sillä kaupasta ostettu leipä nyt ei vain voi koskaan kilpailla tuoreudessa juuri kotiuunista otetun leivän kanssa. Aikaisempi leipäreseptini oli helppo, mutta kaikkea muuta kuin nopea. Tämä taas on helppo ja nopea. Siis aivan oiva apu niille hetkille kun leipää tekee mieli, mutta kaapit kolisevat tyhjyyttään ja kaupat ovat jo kiinni.

Tässä nimittäin tulee resepti todellisille pikasämpylöille! Törmäsin reseptiin KoeKeittiön blogissa ja ihastuin. Sämpylöiden valmistus kun vie kaikkine vaiheineen vain noin 20 minuuttia. Näitä siis ehtii tehdä vaikka vähän kiireisemmässäkin olotilassa, eikä mikään tietenkään estä tekemästä näitä ihan vain herkuttelun takia.

Sämpylöistä tekee pikasämpylät se, ettei niitä tarvitse erikseen kohottaa. Kyseessä kun ei ole hiivaa (eli erillistä kohotusta) vaativa taikina, vaan leipäset kohotetaan leivinjauheen avulla. Ja joo, tiedän - tässä vaiheessa monen karvat nousevat pystyyn - leivinjauheella kohotetut sämpylät...hyi! Itsellänikin oli kovasti ennakkoluuloja leivinjauhesämpylöitä kohtaan. Mutta. Älä kuitenkaan anna ennakkoluulojen pilata hienoa makuelämystä, vaan kokeile. Jos et tykkää, niin et menetä paljoa - et tarveainessa etkä ajassa. Uskallan kuitenkin melkein luvata, että tykästyt näihin.
Ei se näkö, vaan maku!

Ulkonäöltään nämä leipäpallerot eivät ole kummoisia, mutta maku on sitäkin maukkaampi. Sämpylöiden rakenne on myös aivan ihana. Sellainen pehmeä ja kuohkea, ja päältä vähän rapea. Ja nämä on siitä harvinaisia sämpylöitä, että ne maistui ja tuntui kuohkealta vielä seuraavanakin päivänä...eivät siis siltä kuin olisi purkkaa syönyt. Resepti on mukavan kokoinen myös yhden talouden tarpeisiin, nimenomaan tuon hyvän säilyvyyden (tai maukkaana säilymisen) takia - ja toki näitä tekee nopeasti isomminkin määrän tarvittaessa.

Hieman jouduin (tuttuun tapaan) soveltamaan alkuperäisreseptiä, koska kaapistani ei jostain syystä löytynytkään siirappia. Sen korvaus hunajalla kuitenkin onnistui erinomaisen hyvin, ja myöhemmin olen käyttänyt molempia sen mukaan mitä kaapista on sattunut löytymään. Myös makuhunajia voi hyödyntää, ne eivät ainakaan pahenna makua. Voitelussa olen käyttänyt ihan vain pirskotettua vettä niin että olen saanut sämpylöihin rapean pinnan.


Simppelit pikasämpylät

n. 9 kpl 
Valmistusaika: aktiivinen ~ 5 min, passiivinen ~ 10-15 min.

Tarveaineet:
5 dl jauhoja (vehnäjauhoja, hiivaleipäjauhoja, sämpyläjauhoja tms. Vaaleat jauhot kohoaa parhaiten. Itse olen pääsääntöisesti käyttänyt ihan perusvehnäjauhoja.)
1 rkl leivinjauhetta
½ tl suolaa
2-3 rkl siirappia tai hunajaa (maun mukaan)
2-2,5 dl kylmää maitoa (jauhojen mukaan)


  1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. 
  2. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja suola astiassa. 
  3. Lisää siirappi tai hunaja sekä kylmä maito.
  4. Sekoita voimakkaasti. Taikina on koostumukseltaan löysähköä.
  5. Kaada leivinalustalle runsaasti jauhoja ja kippaa taikina jauhojen päälle. Lisää vielä jauhoja taikinan päälle. 
  6. Muotoile taikinasta jauhojen avulla käsin pötkylä ja revi pötkylästä n. 9 palaa.
  7. Pyörittele palat runsaiden jauhojen avulla suunnilleen pallomaiksi ja asettele leivinpaperille uunipellin päälle. 
  8. Pirskottele/taputtele sämpylöiden päälle vähän kylmää vettä ja laita ne heti uuniin. On todella tärkeää saada sämpylät uuniin mahdollisimman äkkiä! 
  9. Paista 200 asteisessa uunissa n. 10-13 minuuttia, kunnes sämpylät ovat saaneet hieman väriä pintaan. 
  10. Nauti lämpimänä tai säilytä muovipussissa myöhempää tarvetta varten. Säilyvät tuoreen tuntuisina pari-kolme päivää. 


Vinkkejä/huomioita:

  • Käytä rohkeasti erilaisia jauhoja, löydä oma mielisekoitus!
  • Makuhunajilla saa mukavasti uutta twistiä makumaailmaan.
  • Vesivoitelun jälkeen sämpylöiden pinnalle voi halutessaan ripotella esim. seesamin- tai kurpitsansiemeniä. 


Kuvia valmistusvaiheista:
Maito ja (maku)hunajat lisätty.

Kuivat aineet.













Käsin revityt palaset.
Löysähkö, kostea taikina ja paljon
jauhoja.




Ei mitään kaunokaisia nämä sämpylät.
Vesi pirskoteltu, uunivalmiita.







 
Valmiita herkkusämpylöitä. 
Toinen paistokerta, valmiit sämpylät.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Kesätauko (ei uusia päivityksiä!)

Blogi on kesätauolla (koska olen mökillä, ja sieltä käsin päivittäminen on vaikeaa huonojen yhteyksien yms. takia...ja koska kesällä laiskottaa!)


Palailen asiaan jälleen kesän jälkeen, elo-syyskuussa näillä näkymin. 

Aurinkoisia kesäkelejä toivotellen,

Tessa

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Simppeliä soppaa


Yksinkertaiset raaka-aineet,
maukas lopputulos.
♥ Nakkikeitto.
En nyt äkkiseltään muista, olenko joskus aiemmin blogissani jo maininnut omasta pakkomielteen omaisesta suhtautumisesta ruokien/leipomusten nimiin. Siis siinä mielessä pakkomielteinen, että mielestäni jos ruoan nimi on nakkikeitto, on ruoassa oltava tosissaan nakkeja, valkosipuliperunoissa pitää valkosipulin ihan tosissaan maistua ja mansikka-kermakakussa on oltava sekä mansikoita että kermaa niin että ei jää mitään epäselvyyksiä. Toisin sanoen, jos ruoan/leipomuksen nimessä mainitaan joku ainesosa, on ainakin itsellä silloin oletuksena että vähintäänkin tuota ainesosaa sitten löytyy niin, että se tuntuu, näkyy, maistuu!

Maukkaaseen lopputulokseen ei välttämättä aina tarvita kymmeniä hienoja ainesosia ja eksoottista
maustekirjoa. Joskus se kaikkein simppelein on myös sitä kaikkein parasta. Hyvinkin yksinkertaisista raaka-aineista voi saada aikaiseksi jotain uskomattoman hyvää. Nämä seikat ja mentaliteetit kun pitää mielessä, ja yhdistää ne suomalaiseen arkiappeeseen, niin saadaan minunlaiseni nakkikeitto.

Nakkikeitto on ihanan arkinen kotiruoka. Se on maukasta ja valmistuu nopeasti. Kaiken lisäksi keitto syntyy hyvin vähistä raaka-aineista, ainakin minun reseptilläni. Siinä on nimittäin nakkeja. Paljon nakkeja. Ja lisäksi perunoita. Eikä sitten paljon muuta. Kuten sanottua: hyvin yksinkertaista.

Tokihan mikään ei estä nakkikeittonkaan lykkimästä mukaan jos jonkinsortin vihannesta ja kasvista, mutta mielestäni tämä keitto ei niitä tarvitse. Nakkikeitto nakkikeittona - jos haluaa kasviskeittoa niin sitten voi tehdä ihan sitä (vaikkapa ihanaa kesäkeittoa, tuoreista kasviksista tehtynä se on aivan superhyvää! Mutta palaan tähän ehkä joskus tulevaisuudessa).

Suuruste. Tavallaan.
Nakkikeitossani on simppeliydessään yksi pieni erikoisuus. Nimittäin tykkään suurustaa keittoni kevyesti. Enkä nyt puhu suurustamisesta millään perunajauhoilla tai Maizenalla tai vastaavalla, vaan puurohiutaleilla. Tiedän, kuulostaa hullulta. Mutta suosittelen silti kokeilemaan. Itse käytän kaurahiutale/kauralese-sekoitusta (jota minulla on aina valmiina puuroa varten), mutta mikä tahansa ei-pika-puurohiutale sopii. Tai saattaa
pikapuurohiutaleetkin sopia, mutta en uskalla luvata kun en ole niitä koskaan kokeillut. Joka tapauksessa keittoa suurustetaan puurohiutaleilla vähän. Lientä ei ole tarkoitus saada paksuksi sen avulla, vaan ainoastaan vähän sakeuttaa sitä, ja tasata ja "boostata" makuja.

Mittaan hyvin harvoin nakkikeittoni tarveaineita. Käytän yksinkertaisesti käsillä olevia ja niin paljon kuin hyvältä sillä hetkellä tuntuu. Nesteen määrä on helppo sopeuttaa perunoiden määrän kanssa, ja nakkeja voi silmämääräisesti laittaa "sopivasti". Alla on kuitenkin jonkinlainen perussetti, tosin kannattaa muistaa omat mieltymykset.


Nakkikeitto Tessan tapaan

n. 4 henkilölle
Valmistusaika: ~ 30 minuuttia

Tarveaineet:
n. 10 kpl keskikokoisia perunoita
1 pkt (450 g) kuorettomia nakkeja
n.1 l vahvaa lihalientä
0,5 dl puurohiutaleita
loraus öljyä
n. 20 kpl kokonaista mustapippuria (tai maun mukaan)
(tarvittaessa hieman suolaa)

Tapani paloitella perunat. Toimii ainakin keitoissa!

  1. Kuori ja paloittele perunat. Minä paloittelen aina omat perunani keittoruokiin tuon oikealla olevan kuvan tavoin. Tulee juuri sopivan kokoista palasta, joka mahtuu hyvin ruokalusikkaan.
  2. Laita perunapalat kattilaan ja laita vettä niin paljon että perunat peittyvät kokonaan, noin litran verran yleensä tähän määrään perunoita. Lisää lihaliemijauhe tai -kuutiot pakkauksen ohjeen mukaan käyttämällesi nestemäärälle + vähän extraa jotta liemestä tulee vahva. Lisää mustapippurit. Laita kansi päälle ja hellalle kiehumaan.
  3. Perunoiden kypsymistä odotellessa paloittele nakit. Laita paistinpannulle tai kasarille loraus öljyä ja paista nakit öljyssä kauniin ruskeaksi. Siirrä odottamaan.
  4. Kun perunat ovat lähes kypsiä (n. 10 minuutin kiehumisen jälkeen), lisää puurohiutaleet koko ajan sekoittaen. Anna kiehua vielä n. 5 minuuttia.
  5. Lisää nakit keiton päälle ja sekoita. Laita kansi taas päälle ja anna makujen tasaantua muutama minuutti. 
  6. Sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa vähän suolaa. 
  7. Nauti!



Vinkkejä/huomioita:
Eräänlainen kasvisversio.

  • Jos kotonasi on samalainen "kasvissyöjä" kuin meillä toisinaan (siis ei syö makkaraa/lihaa, mutta esim. lihaliemi yms. ei haittaa), niin tästä saa helposti vähällä vaivalla samalla ruoan myös ko. kasvissyöjälle. Nimittäin. Samalla kun laitat keiton keittymään, paloittele kesäkurpitsasta n. 0,5-1 cm siivuja ja pistä ne leivinpaperin päälle pellille. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja suolaa sekä haluamiasi mausteita (esim. cayennenpippuria, mustapippuria, paprikaa), käännä kesäkurpitsat ja toista oliiviöljy + mausteet. Paahda uunissa n. 200 C asteessa 20-30 minuuttia, tai kunnes ovat saaneet vähän väriä pintaan. Kasvissyöjä ottaa keitosta perunoita ja lientä (ts. kiertää nakit), ja lisää päälle paahdettuja kesäkurpitsapaloja. 
  • Jos ehdottomasti haluaa jotain kasvista keittoon, suosittelen lämpimästi sipulia. Kuoritut ja pilkotut sipulit laitetaan keittymään kattilaan yhtä aikaa perunoiden kanssa! 


Kuvia valmistuksesta (suurenevat klikkaamalla):

Tarveaineista tärkeimmät. 

Kuoritut perunat. En omista kuorimaveistä,
käytän aina juustohöylää. 











Kuoritut ja osittain paloitellut perunat.

Tapani paloitella perunat. Toimii erinomaisen
hyvin ainakin keittoruoissa.











Perunat, vesi ja lihaliemi (jälkimmäinen
jauheen muodossa.)

Perunat, vesi, lihaliemi ja pippurit.
Rakastan mustapippureita, siksi
niitä on runsaasti.












Kansi päälle ja kiehumaan.

Operaatio nakkien paloittelu.











Öljy, nakit ja pannu. 

Valmiita nakkeja, nam. 











Kaurahiutaleita ja -leseitä. Minun tapani
suurustaa nakkikeitto. 

Suurustettu, nakkeja odottava keitto.












Nakitkin mukana. Melkein valmista.
Vielä pieni tovi makujen tasaamista.

Valmis keitto tarjolla. Huomatkaa
Kärpät-tuoppi. Vaahtosammuttimen
korkuisesta olen ollut joukkueen fani. :)















Eräänlainen kasvisversio nakkikeitosta.
Eli nakkikeiton perunat ja liemi, lisättynä
paahdettua kesäkurpitsaa. 



sunnuntai 4. toukokuuta 2014

Mittayksikköiden viidakko

Jokaiselle netissä surffaavalle kokille tai leipurille on varmasti joskus tullut eteen ohje tai resepti, jossa mittäyksiköt ovat jotain ihan muuta kuin näitä meille tuttuja desilitroja ja grammoja. Ohjeissa puhutaan kupeista ja unsseista ja paunoista - ja tästä kaikesta vielä tietenkin englanniksi, joka ei varmasti ainakaan suurimmalle osalle meistä suomea puhuvista ihmisistä helpota ymmärtämistä yhtään. Lisäksi on vielä erikseen Amerikan mittayksiköt ja Britannian mittayksiköt. Tuloksena on melkoinen mittaviidakko.

Mittayksikköepätietoisuudesta johtuen voi olla, että joku hyvältä kuulostava resepti jää ikuisesti kokeilematta. Tai kokeillaan, mutta epäonnistutaan, kun ei olla ihan varma oikeista mittamuunnoksista...ja seuraavan kerran jätetään sitten kokeilematta kokonaan. Tämä on harmi, sillä netti on pullollaan loistavia reseptejä, joissa nämä erikoiset mittayksiköt ovat käytössä.

Tein itselleni vuosia sitten mittayksiköiden muuntotaulukot avuksi tähän ongelmaan. Nykyään niitä tulee itsellä tarvittua enää kovin harvoin, kun perusjutut on jo muistissa, mutta ajattelin kuitenkin siitä olevan ehkä hyötyä muille netin reseptejä lukeville.

Taukoiden lyhenteet yms. ovat pääosin englanniksi, jotta niistä oikeasti olisi apua englanninkielisellä sivulla, mutta lyhenteiden ja muiden termien selitykset löytyvät sitten yhdestä taulukosta suomeksi. Alla taulukot ovat kuvina, ja taulukoiden alla on linkki josta avautuu tulostettava versio (kaikki taulukot on siinä yhdellä A4-arkilla).

Mittayksiköiden muuntotaulukot






Lisäksi: 
teelusikka (tl) = teaspoon = tsp.
ruokalusikka (rkl) = tablespoon = tbsp.

Ja vielä selvennykseksi:
dry pint/kuiva tuoppi -mittayksikkö käytetään nimensä mukaisesti kuivien aineiden mittayksikkönä, ja vastaparina on tietenkin pint/tuoppi, jolla mitataan nestemäisiä mittoja.
fl. oz/nesteunssi -mittayksikköä taas käytetään nestemäisten aineiden mittaukseen, kun taas oz/unssi -mittaa käytetään kuivien aineiden mittayksikkönä.

Tulostettava versio löytyy tämän linkin takaa.
(Linkki vie OneDrive -palveluun, josta pääset lataamaan taulukon klikkaamalla tiedostoa nimeltä "mittayksikoiden muuntotaulukot".)

Nämä taulukot ovat minun itseni tekemiä. Olen koonnut niiden tiedot useista eri lähteistä. Olen myös yrittänyt ne oikolukea useaan otteeseen ennen täällä julkaisua. Jos kuitenkin huomaat taulukoissa jonkun virheen, ole ystävällinen ja ilmoita siitä esim. kommenteissa niin voin virheen korjata.




lauantai 3. toukokuuta 2014

Juu juu juustossa löytyy

Tässä on yksi sellainen resepti, joka syntyi kuin itsestään. Tai siis aloin valmistamaan jotain muuta, ja tämä syntyi sitten sivutuotteena siinä samalla. Jaa että mikäkö on tämä kyseinen sivutuote? Se on tuorejuusto.
Rosmariini-valkosipulituorejuustoa ruisleivällä.

Törmäsin tuorejuuston valmistamiseen etsiskellessäni "oikeata" reseptiä valmistaa ginger alea, yhtä lempijuomaani (palaan tähän aiheeseen myöhemmin täällä blogissani, kunhan ensin saan testierän juomaa tehtyä ja maisteltua). Juoman kuplien aikaansaamisesksi yhdeksi vaihtoehdoksi reseptissä mainittiin hera. Reseptissä myös kerrottiin miten heraa saadaan, ja heran sivutuotteena kerrottiin syntyvän tuorejuustoa. Ja koska halusin kokeilla itse tehtyä ginger alea, niin halusin tehdä heraa, ja tein luonnollisesti sitten samalla tuorejuustoakin. Alkuperäinen ohje on Wellness Mamalta, ja sitä on hiukan muokattu omiiin tarveaineisiin/työkaluihin sopivaksi.

Nyt kuitenkin keskitytään nimenomaan siihen tuorejuustoon, sillä se on sen verran hyvää ja helppoa, että sitä ihan oikeasti kannattaa valmistaa itse, ja vaikka ihan vain sen itsensä takia. Sen valmistus on hyvin, hyvin simppeliä. Tarvitset siihen vain maustamatonta luonnonjogurttia (esim. turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia), harsokankaan tai suodatinpaperia, kulhon ja lävikön. Näillä aineksilla tuloksena on maustamatonta tuorejuustoa sekä heraa. Tämän tuorejuuston valmistamiseen ei tarvita juustonjuoksuttimia tai juustomuotteja.

Maustamattoman tuorejuuston voi sitten oman makunsa mukaan maustaa millä haluaa, ainostaan omat makumieltymykset ja mielikuvitus luovat rajat. Erilaiset yrtit, sipulit, chilit, sitrushedelmien kuoret, vihannesraasteet, ja melkein mikä vain sopivat erinomaisesti. Yksinkertaisimmillaan pelkkä suola riittää, ja tuloksena on erinomaisen pehmeä ja maukas levite leivän päälle.

Ja jos vielä vähän kehun, niin kyllä tämä itsetehty tuorejuusto vaan maistuu niin paljon paremmalta kuin yksikään kaupan Creme Bonjoureista taikka Violoista. Oma maustamissuosikkini on lisätä juustoon hieman tuoretta rosmariinia pieneksi pilkottuna, sekä muutama valkosipulin kynsi ja suolaa. Aivan tajuttoman hyvää!


Mausteiden aatelia:
tuoretta rosmariinia,
valkosipulia ja merisuolaa.

Kotitekoinen tuorejuusto


Tarveaineet
1 prk maustamatonta luonnonjogurttia

Lisäksi
lävikkö
harsokangas tai -paperi
kulho

Valutuksen jälkeen
Yrttejä/mausteita/suolaa/tms. oman maun mukaan



  1. Vuoraa lävikkö harsokankaalla tai (kuten minä kun harsokangasta ei ollut) kahvin suodatinpusseilla, jotka on leikattu auki. Nosta lävikkö kulhon päälle.  
  2. Kippaa lävikköön suodattimen päälle jogurtti.
  3. Jätä valumaan huoneen lämpöön. Valmisaika riippuu jogurtista ja siitä minkälaisen koostumuksen haluat juustoosi. 12-24 tuntia on yleesä varsin sopiva aika. Hyvä nyrkkisääntö on, että kun kulhon pohjalle ei enää tiputa nestettä/nesteen määrä ei lisäänny, on jogurtti valunut tarpeeksi. Kuvissa esiintyvää satsia valutin 24 tuntia.
  4. Kippaa juusto läviköstä kannelliseen rasiaan ja ota heraliemi kulhosta talteen lasipurkkiin.
  5. Sekoita juustomassa tasaiseksi lusikalla tai haarukalla. Mausta juusto(t) haluamallasi tavalla esim. suolalla ja yrteillä. Sekoita hyvin.
  6. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia, mieluiten esim. yön yli, jotta juusto maustuu kunnolla. Sen jälkeen nauti vaikkapa leivän päällä.
    Tuorejuusto säilyy hyvänä jääkaapissa kohtuu kauan, ainakin itsellä ei ole ollut ongelmia säilyvyyden kanssa (siis tuorejuusto on tullut syötyä helposti ennen sen pahaksi menoa.)


Kuvissa esiintyvän tuorejuuston (joka siis tuli kilon purkista jogurttia) maustoin kahdella n. 5 cm pätkällä tuoretta, pieneksi pilkottua rosmariinia sekä 3 isolla valkosipulin kynnellä, kuorittuina ja pieniksi pilkottuina. Lisäksi laitoin suolamyllystä muutaman kierroksen suolaa.


Huomioita/ideoita:

  • Älä missään nimessä heitä heraa hukkaan. Se säilyy jääkaapissa jatkokäyttöä odottamassa pitkänkin aikaa, ja sen voi myös pakastaa. Heraa voi käyttää esim. sämpylätaikinan liemenä, se saa sämpylät maistumaan uskomattoman maukkailta!
  • Jos teet juustoa kerralla isomman määrän esim. kilon jogurttipurkista, niin voit maustaa valmiin juuston usealla eri tavalla. Laitat juuston vain useampaan pienempään rasiaan ja jokaiseen rasiaan omat mausteet.




Kuvia tuorejuuston valmistuksesta (kuvat suurenevat klikkaamalla) :

Suodatinpussit leikattuna, lävikköön
asettelua. Myös harsokangas käy.
Suodatinpussit lävikössä.













Jogurttipurkki, lävikkö ja kulho.
Jogurtti lävikössä.












Noin 24 tunnin jälkeen, sekoitettuna.

Kulhossa heraa, lävikössä tuorejuustoa.







Hera lasipurkissa, tuorejuusto rasiassa.









Henkilökohtaiset lempimausteet:
rosmariini, valkosipuli ja suola.













Nimetty purkki ja voideltu leipä.

Itsetehtyä tuorejuustoa leivän päällä.













Rosmariini-valkosipulituorejuustoa,
ihan itse tehtyä ja superhyvää!