Simppeliä soppaa

Yksinkertaiset raaka-aineet,
maukas lopputulos.
♥ Nakkikeitto.

En nyt äkkiseltään muista, olenko joskus aiemmin blogissani jo maininnut omasta pakkomielteen omaisesta suhtautumisesta ruokien/leipomusten nimiin. Siis siinä mielessä pakkomielteinen, että mielestäni jos ruoan nimi on nakkikeitto, on ruoassa oltava tosissaan nakkeja, valkosipuliperunoissa pitää valkosipulin ihan tosissaan maistua ja mansikka-kermakakussa on oltava sekä mansikoita että kermaa niin että ei jää mitään epäselvyyksiä. Toisin sanoen, jos ruoan/leipomuksen nimessä mainitaan joku ainesosa, on ainakin itsellä silloin oletuksena että vähintäänkin tuota ainesosaa sitten löytyy niin, että se tuntuu, näkyy, maistuu!

Maukkaaseen lopputulokseen ei välttämättä aina tarvita kymmeniä hienoja ainesosia ja eksoottista
maustekirjoa. Joskus se kaikkein simppelein on myös sitä kaikkein parasta. Hyvinkin yksinkertaisista raaka-aineista voi saada aikaiseksi jotain uskomattoman hyvää. Nämä seikat ja mentaliteetit kun pitää mielessä, ja yhdistää ne suomalaiseen arkiappeeseen, niin saadaan minunlaiseni nakkikeitto.

Nakkikeitto on ihanan arkinen kotiruoka. Se on maukasta ja valmistuu nopeasti. Kaiken lisäksi keitto syntyy hyvin vähistä raaka-aineista, ainakin minun reseptilläni. Siinä on nimittäin nakkeja. Paljon nakkeja. Ja lisäksi perunoita. Eikä sitten paljon muuta. Kuten sanottua: hyvin yksinkertaista.

Tokihan mikään ei estä nakkikeittonkaan lykkimästä mukaan jos jonkinsortin vihannesta ja kasvista, mutta mielestäni tämä keitto ei niitä tarvitse. Nakkikeitto nakkikeittona - jos haluaa kasviskeittoa niin sitten voi tehdä ihan sitä (vaikkapa ihanaa kesäkeittoa, tuoreista kasviksista tehtynä se on aivan superhyvää! Mutta palaan tähän ehkä joskus tulevaisuudessa).

Suuruste. Tavallaan.

Nakkikeitossani on simppeliydessään yksi pieni erikoisuus. Nimittäin tykkään suurustaa keittoni kevyesti. Enkä nyt puhu suurustamisesta millään perunajauhoilla tai Maizenalla tai vastaavalla, vaan puurohiutaleilla. Tiedän, kuulostaa hullulta. Mutta suosittelen silti kokeilemaan. Itse käytän kaurahiutale/kauralese-sekoitusta (jota minulla on aina valmiina puuroa varten), mutta mikä tahansa ei-pika-puurohiutale sopii. Tai saattaa
pikapuurohiutaleetkin sopia, mutta en uskalla luvata kun en ole niitä koskaan kokeillut. Joka tapauksessa keittoa suurustetaan puurohiutaleilla vähän. Lientä ei ole tarkoitus saada paksuksi sen avulla, vaan ainoastaan vähän sakeuttaa sitä, ja tasata ja "boostata" makuja.

Mittaan hyvin harvoin nakkikeittoni tarveaineita. Käytän yksinkertaisesti käsillä olevia ja niin paljon kuin hyvältä sillä hetkellä tuntuu. Nesteen määrä on helppo sopeuttaa perunoiden määrän kanssa, ja nakkeja voi silmämääräisesti laittaa "sopivasti". Alla on kuitenkin jonkinlainen perussetti, tosin kannattaa muistaa omat mieltymykset.

Nakkikeitto Tessan tapaan

n. 4 henkilölle
Valmistusaika: ~ 30 minuuttia

Tarveaineet:
n. 10 kpl keskikokoisia perunoita
1 pkt (450 g) kuorettomia nakkeja
n.1 l vahvaa lihalientä
0,5 dl puurohiutaleita
loraus öljyä
n. 20 kpl kokonaista mustapippuria (tai maun mukaan)
(tarvittaessa hieman suolaa)

Tapani paloitella perunat. Toimii ainakin keitoissa!

1. Kuori ja paloittele perunat. Minä paloittelen aina omat perunani keittoruokiin tuon oikealla olevan kuvan tavoin. Tulee juuri sopivan kokoista palasta, joka mahtuu hyvin ruokalusikkaan.
2. Laita perunapalat kattilaan ja laita vettä niin paljon että perunat peittyvät kokonaan, noin litran verran yleensä tähän määrään perunoita. Lisää lihaliemijauhe tai -kuutiot pakkauksen ohjeen mukaan käyttämällesi nestemäärälle + vähän extraa jotta liemestä tulee vahva. Lisää mustapippurit. Laita kansi päälle ja hellalle kiehumaan.
3. Perunoiden kypsymistä odotellessa paloittele nakit. Laita paistinpannulle tai kasarille loraus öljyä ja paista nakit öljyssä kauniin ruskeaksi. Siirrä odottamaan.
4. Kun perunat ovat lähes kypsiä (n. 10 minuutin kiehumisen jälkeen), lisää puurohiutaleet koko ajan sekoittaen. Anna kiehua vielä n. 5 minuuttia.
5. Lisää nakit keiton päälle ja sekoita. Laita kansi taas päälle ja anna makujen tasaantua muutama minuutti. 
6. Sekoita ja tarkista maku. Lisää tarvittaessa vähän suolaa. 
7. Nauti!

Vinkkejä/huomioita:

Eräänlainen kasvisversio.

• Jos kotonasi on samalainen "kasvissyöjä" kuin meillä toisinaan (siis ei syö makkaraa/lihaa, mutta esim. lihaliemi yms. ei haittaa), niin tästä saa helposti vähällä vaivalla samalla ruoan myös ko. kasvissyöjälle. Nimittäin. Samalla kun laitat keiton keittymään, paloittele kesäkurpitsasta n. 0,5-1 cm siivuja ja pistä ne leivinpaperin päälle pellille. Pirskottele päälle oliiviöljyä ja suolaa sekä haluamiasi mausteita (esim. cayennenpippuria, mustapippuria, paprikaa), käännä kesäkurpitsat ja toista oliiviöljy + mausteet. Paahda uunissa n. 200 C asteessa 20-30 minuuttia, tai kunnes ovat saaneet vähän väriä pintaan. Kasvissyöjä ottaa keitosta perunoita ja lientä (ts. kiertää nakit), ja lisää päälle paahdettuja kesäkurpitsapaloja. 
• Jos ehdottomasti haluaa jotain kasvista keittoon, suosittelen lämpimästi sipulia. Kuoritut ja pilkotut sipulit laitetaan keittymään kattilaan yhtä aikaa perunoiden kanssa! 

Kuvia valmistuksesta (suurenevat klikkaamalla):

Tarveaineista tärkeimmät. 

Kuoritut perunat. En omista kuorimaveistä,
käytän aina juustohöylää. 

Kuoritut ja osittain paloitellut perunat.

Tapani paloitella perunat. Toimii erinomaisen
hyvin ainakin keittoruoissa.

Perunat, vesi ja lihaliemi (jälkimmäinen
jauheen muodossa.)

Perunat, vesi, lihaliemi ja pippurit.
Rakastan mustapippureita, siksi
niitä on runsaasti.

Kansi päälle ja kiehumaan.

Operaatio nakkien paloittelu.

Öljy, nakit ja pannu. 

Valmiita nakkeja, nam. 

Kaurahiutaleita ja -leseitä. Minun tapani
suurustaa nakkikeitto. 

Suurustettu, nakkeja odottava keitto.

Nakitkin mukana. Melkein valmista.
Vielä pieni tovi makujen tasaamista.

Valmis keitto tarjolla. Huomatkaa
Kärpät-tuoppi. Vaahtosammuttimen
korkuisesta olen ollut joukkueen fani. :)

Eräänlainen kasvisversio nakkikeitosta.
Eli nakkikeiton perunat ja liemi, lisättynä
paahdettua kesäkurpitsaa. 

Mittayksikköiden viidakko

Jokaiselle netissä surffaavalle kokille tai leipurille on varmasti joskus tullut eteen ohje tai resepti, jossa mittäyksiköt ovat jotain ihan muuta kuin näitä meille tuttuja desilitroja ja grammoja. Ohjeissa puhutaan kupeista ja unsseista ja paunoista - ja tästä kaikesta vielä tietenkin englanniksi, joka ei varmasti ainakaan suurimmalle osalle meistä suomea puhuvista ihmisistä helpota ymmärtämistä yhtään. Lisäksi on vielä erikseen Amerikan mittayksiköt ja Britannian mittayksiköt. Tuloksena on melkoinen mittaviidakko.

Mittayksikköepätietoisuudesta johtuen voi olla, että joku hyvältä kuulostava resepti jää ikuisesti kokeilematta. Tai kokeillaan, mutta epäonnistutaan, kun ei olla ihan varma oikeista mittamuunnoksista...ja seuraavan kerran jätetään sitten kokeilematta kokonaan. Tämä on harmi, sillä netti on pullollaan loistavia reseptejä, joissa nämä erikoiset mittayksiköt ovat käytössä.

Tein itselleni vuosia sitten mittayksiköiden muuntotaulukot avuksi tähän ongelmaan. Nykyään niitä tulee itsellä tarvittua enää kovin harvoin, kun perusjutut on jo muistissa, mutta ajattelin kuitenkin siitä olevan ehkä hyötyä muille netin reseptejä lukeville.

Taukoiden lyhenteet yms. ovat pääosin englanniksi, jotta niistä oikeasti olisi apua englanninkielisellä sivulla, mutta lyhenteiden ja muiden termien selitykset löytyvät sitten yhdestä taulukosta suomeksi. Alla taulukot ovat kuvina, ja taulukoiden alla on linkki josta avautuu tulostettava versio (kaikki taulukot on siinä yhdellä A4-arkilla).

Mittayksiköiden muuntotaulukot

Lisäksi: 

teelusikka (tl) = teaspoon = tsp.

ruokalusikka (rkl) = tablespoon = tbsp.

Ja vielä selvennykseksi:

dry pint/kuiva tuoppi -mittayksikkö käytetään nimensä mukaisesti kuivien aineiden mittayksikkönä, ja vastaparina on tietenkin pint/tuoppi, jolla mitataan nestemäisiä mittoja.

fl. oz/nesteunssi -mittayksikköä taas käytetään nestemäisten aineiden mittaukseen, kun taas oz/unssi -mittaa käytetään kuivien aineiden mittayksikkönä.

Tulostettava versio löytyy tämän linkin takaa.

(Linkki vie OneDrive -palveluun, josta pääset lataamaan taulukon klikkaamalla tiedostoa nimeltä "mittayksikoiden muuntotaulukot".)

Nämä taulukot ovat minun itseni tekemiä. Olen koonnut niiden tiedot useista eri lähteistä. Olen myös yrittänyt ne oikolukea useaan otteeseen ennen täällä julkaisua. Jos kuitenkin huomaat taulukoissa jonkun virheen, ole ystävällinen ja ilmoita siitä esim. kommenteissa niin voin virheen korjata.

Juu juu juustossa löytyy

Tässä on yksi sellainen resepti, joka syntyi kuin itsestään. Tai siis aloin valmistamaan jotain muuta, ja tämä syntyi sitten sivutuotteena siinä samalla. Jaa että mikäkö on tämä kyseinen sivutuote? Se on tuorejuusto.

Rosmariini-valkosipulituorejuustoa ruisleivällä.

Törmäsin tuorejuuston valmistamiseen etsiskellessäni "oikeata" reseptiä valmistaa ginger alea, yhtä lempijuomaani (palaan tähän aiheeseen myöhemmin täällä blogissani, kunhan ensin saan testierän juomaa tehtyä ja maisteltua). Juoman kuplien aikaansaamisesksi yhdeksi vaihtoehdoksi reseptissä mainittiin hera. Reseptissä myös kerrottiin miten heraa saadaan, ja heran sivutuotteena kerrottiin syntyvän tuorejuustoa. Ja koska halusin kokeilla itse tehtyä ginger alea, niin halusin tehdä heraa, ja tein luonnollisesti sitten samalla tuorejuustoakin. Alkuperäinen ohje on Wellness Mamalta, ja sitä on hiukan muokattu omiiin tarveaineisiin/työkaluihin sopivaksi.

Nyt kuitenkin keskitytään nimenomaan siihen tuorejuustoon, sillä se on sen verran hyvää ja helppoa, että sitä ihan oikeasti kannattaa valmistaa itse, ja vaikka ihan vain sen itsensä takia. Sen valmistus on hyvin, hyvin simppeliä. Tarvitset siihen vain maustamatonta luonnonjogurttia (esim. turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia), harsokankaan tai suodatinpaperia, kulhon ja lävikön. Näillä aineksilla tuloksena on maustamatonta tuorejuustoa sekä heraa. Tämän tuorejuuston valmistamiseen ei tarvita juustonjuoksuttimia tai juustomuotteja.

Maustamattoman tuorejuuston voi sitten oman makunsa mukaan maustaa millä haluaa, ainostaan omat makumieltymykset ja mielikuvitus luovat rajat. Erilaiset yrtit, sipulit, chilit, sitrushedelmien kuoret, vihannesraasteet, ja melkein mikä vain sopivat erinomaisesti. Yksinkertaisimmillaan pelkkä suola riittää, ja tuloksena on erinomaisen pehmeä ja maukas levite leivän päälle.

Ja jos vielä vähän kehun, niin kyllä tämä itsetehty tuorejuusto vaan maistuu niin paljon paremmalta kuin yksikään kaupan Creme Bonjoureista taikka Violoista. Oma maustamissuosikkini on lisätä juustoon hieman tuoretta rosmariinia pieneksi pilkottuna, sekä muutama valkosipulin kynsi ja suolaa. Aivan tajuttoman hyvää!

Mausteiden aatelia:
tuoretta rosmariinia,
valkosipulia ja merisuolaa.

Kotitekoinen tuorejuusto

Tarveaineet
1 prk maustamatonta luonnonjogurttia

Lisäksi
lävikkö
harsokangas tai -paperi
kulho

Valutuksen jälkeen
Yrttejä/mausteita/suolaa/tms. oman maun mukaan

1. Vuoraa lävikkö harsokankaalla tai (kuten minä kun harsokangasta ei ollut) kahvin suodatinpusseilla, jotka on leikattu auki. Nosta lävikkö kulhon päälle.  
2. Kippaa lävikköön suodattimen päälle jogurtti.
3. Jätä valumaan huoneen lämpöön. Valmisaika riippuu jogurtista ja siitä minkälaisen koostumuksen haluat juustoosi. 12-24 tuntia on yleesä varsin sopiva aika. Hyvä nyrkkisääntö on, että kun kulhon pohjalle ei enää tiputa nestettä/nesteen määrä ei lisäänny, on jogurtti valunut tarpeeksi. Kuvissa esiintyvää satsia valutin 24 tuntia.
4. Kippaa juusto läviköstä kannelliseen rasiaan ja ota heraliemi kulhosta talteen lasipurkkiin.
5. Sekoita juustomassa tasaiseksi lusikalla tai haarukalla. Mausta juusto(t) haluamallasi tavalla esim. suolalla ja yrteillä. Sekoita hyvin.
6. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään pari tuntia, mieluiten esim. yön yli, jotta juusto maustuu kunnolla. Sen jälkeen nauti vaikkapa leivän päällä.
   Tuorejuusto säilyy hyvänä jääkaapissa kohtuu kauan, ainakin itsellä ei ole ollut ongelmia säilyvyyden kanssa (siis tuorejuusto on tullut syötyä helposti ennen sen pahaksi menoa.)

Kuvissa esiintyvän tuorejuuston (joka siis tuli kilon purkista jogurttia) maustoin kahdella n. 5 cm pätkällä tuoretta, pieneksi pilkottua rosmariinia sekä 3 isolla valkosipulin kynnellä, kuorittuina ja pieniksi pilkottuina. Lisäksi laitoin suolamyllystä muutaman kierroksen suolaa.


Huomioita/ideoita:

• Älä missään nimessä heitä heraa hukkaan. Se säilyy jääkaapissa jatkokäyttöä odottamassa pitkänkin aikaa, ja sen voi myös pakastaa. Heraa voi käyttää esim. sämpylätaikinan liemenä, se saa sämpylät maistumaan uskomattoman maukkailta!
• Jos teet juustoa kerralla isomman määrän esim. kilon jogurttipurkista, niin voit maustaa valmiin juuston usealla eri tavalla. Laitat juuston vain useampaan pienempään rasiaan ja jokaiseen rasiaan omat mausteet.

Kuvia tuorejuuston valmistuksesta (kuvat suurenevat klikkaamalla) :

Suodatinpussit leikattuna, lävikköön
asettelua. Myös harsokangas käy.

Suodatinpussit lävikössä.

Jogurttipurkki, lävikkö ja kulho.

Jogurtti lävikössä.

Noin 24 tunnin jälkeen, sekoitettuna.

Kulhossa heraa, lävikössä tuorejuustoa.

Hera lasipurkissa, tuorejuusto rasiassa.

Henkilökohtaiset lempimausteet:
rosmariini, valkosipuli ja suola.

Nimetty purkki ja voideltu leipä.

Itsetehtyä tuorejuustoa leivän päällä.

Rosmariini-valkosipulituorejuustoa,
ihan itse tehtyä ja superhyvää!

Haastetta kehiin!

Hupsista. Sain Omat tekeleet -blogista 11 asian haasteen.

Kiitokset haasteesta! Blogiani (tai minua) ei olekaan aikaisemmin haastettu, mutta olen kyllä  blogeja
lukiessani törmännyt useasti erilaisiin haasteisiin ja mietiskellyt että lähtisinkö mukaan jos minut joskus johonkin haastettaisiin. Näköjään lähden. :D Hauskaahan tämä vain on.

Tämän haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan blogeja, joilla on alle 200 lukijaa. Haaste on seuraavanlainen:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen haastetuille.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastettujen tulee valita 11 blogia, joilla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa minusta:

1. Olen muuttanut elämäni aikana (asuntoa) 14 kertaa.
   
2. Täytän pian 32 vuotta.
3. Kotoani löytyy n. 2500 kirjaa, vaikka edellisen muuton yhteydessä luovuin n. 1500 kirjasta. 
4. Minulla on ollut elämäni aikana kaksi omaa (ei perheen) lemmikkiä: koira ja kissa. Molemmat on nimetty kirjoista löytyvien hahmojen mukaan. Kissani on nimeltään Kiara (Sherrilyn Kenyonin kirjasta Born of Night) ja edesmennyt koirani oli nimeltään Tarik (Jude Devarauxin kirjasta Legenda).
5. En pysty syömään sieniä lapsuusajan trauman takia. 
6. Muutin kotoa pois ollesani 16-vuotias.
7. Minulta on poistettu yhteensä 7 viisaudenhammasta, ja silti suussani on vielä yksi visuri jäljellä (tupla-aihiot joka visurissa!).
8. Rakastan tulta: nuotiota, takkaa, puukiuasta, kynttilöitä, jne. Mikään ei rauhoita minua niin hyvin liekkien tanssin katselu. Maailman vanhin tv:tä (eli nuotiota) jaksan tuijottaa vaikka kuinka kauan!
9. Minulla ei ole ajokorttia.
10. Olen koko elämäni ollut Katri Helenan fani, ja käynyt useissa hänen konserteissaan.
11. Luen n. 150-200 kirjaa vuosittain, valtaosan englanniksi.

Haastajan kysymykset minulle: 

1. Mikä on lempivärisi?
2. Kumman valitsisit mielummin metrin kangasta vai kerän lankaa ja puikot?
3. Milloin nauroit viimeksi oikein kunnolla ja miksi?
4. Minne maahan matkustaisit mieluiten?
5. Mikä on lempi vaatekappaleesi?
6. Minkä biisin valitsisit karaokessa, jos olisi pakko laulaa? Miksi?
7. Suklaa vai Sipsi?
8. Sohva vai lenkki?
9. Kahvi vai tee?
10. Onko sinulla sisaruksia?
11. Oliko sinulla lapsena mielikuvitusystävä?

Vastaukseni haastajan kysymyksiin:

1. Mikä on lempivärisi?
   Metsänvihreä ja pronssinruskea. Myös kirkas pinkki ja aprikoosin oranssi ovat ihania.
2. Kumman valitsisit mielummin metrin kangasta vai kerän lankaa ja puikot?
   Lankakerän ja puikot. Käsityöt! ♥
3. Milloin nauroit viimeksi oikein kunnolla ja miksi?
   Nauran paljon, usein ja äänekkäästi. Viimeksi taisi olla eilen jollekin Kiaran pöhköydelle.
4. Minne maahan matkustaisit mieluiten?
   Britanniaan, ja siellä etenkin Skotlantiin ja Irlantiin.
5. Mikä on lempi vaatekappaleesi?
   Lukuisat eri pyjamat. Rakastan pyjamia. Ja siis nimenomaan pyjamia, niitä kaksiosaisia (housut + paita), ei yöpaitoja.
6. Minkä biisin valitsisit karaokessa, jos olisi pakko laulaa? Miksi?
   Susanna Haaviston Odotusta Pariisissa, koska se on kaunis ja ihan liian vähän tunnettu laulu. Lisäksi tiedän osaavani sen laulaa ainakin jokseenkin oikein ja kohtalaisen kauniistikin, uskoisin. :)
   
   
7. Suklaa vai Sipsi?
   Ehdottomasti suklaa.
8. Sohva vai lenkki?
   Varmaankin sohva, jos ollaan rehellisiä. Mutta joskus oikealla fiiliksellä myös lenkki, etenkin jos se on jonnekin luonnon siimekseen.
9. Kahvi vai tee?
   
   Ummm...molemmat? Jos on toinen valittava, niin sitten tee. Ja teestä ehdottomasti irtotee (ei pussit!)
10. Onko sinulla sisaruksia?
    Kyllä, isosisko ja isoveli. Isosisko on vajaan 9 vuotta vanhempi, isoveli reilut 5 vuotta. Olen perheen kuopus.
11. Oliko sinulla lapsena mielikuvitusystävä?
    Ei ollut, tai en ainakaan muista eikä vanhemmat tms. ole koskaan sellaisesta kertoneet. 

Haastekysymykseni seuraaville:

1. Mikä oli lapsuuden toiveammattisi?
2. Jos saisit tavata kenet tahansa elävän tai kuolleen musiikkiartistin, kenet haluaisit tavata?
3. Mikä on lempikirjasi ja miksi?
4. Onko sinulla lemmikkejä ja jos on niin mitä?
5. Maitosuklaa vai tumma suklaa?
6. Ensimmäinen ikinä näkemäsi elokuva (jonka siis muistat nähneesi)?
7. Maustatko lihan ennen vai jälkeen paistamisen? 
8. Mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle (max. 3 asiaa!)?
9. Maailman paras tuoksu?
10. Luetko paperisia sanomalehtiä, jos kyllä niin kuinka usein ja mitä?
11. Omistatko kirjastokortin, jos kyllä niin milloin viimeksi käytit sitä?

Sitten se tämän haasteen (ainakin minulle) vaikein osuus, eli 11 haastettavan blogin löytäminen. Blogin lukijamääriä kun on toisinaan varsin vaikeaa (ellei jopa mahdotonta) arvioida. Älkää siis ihmeessä ottako haastetut tätä itseenne taikka pahastuko, jos teillä on lukijoita enemmän kuin tuo 200 ja olen teidät mukaan haastanut. Joka tapauksessa minä haastan mukaan seuraavat blogit:

• dit un dat sitä sun tätä
• Hilpeä villapaita
• Impi pimppaa
• Lukuhuone
• Matkalla maailmassa
• Pieni viiniblogi
• Purkajan käsityöt
• Suppura
• Tulipahan (taas) kok(k)eiltua
• Vaniljakoti
• Virtaa sanoista

Kuplivaista vappujuomaa

Valmista simaa. Nam!

Sima kuuluu vappuun, niin kuin nenä päähän. Joskus lukioaikoina tyydyin kaupan valmissimoihin - kun mitään
muuta ei oikeastaan ollut juuri juonut, niin ihan hyviä nekin olivat. Jossain vaiheessa kuitenkin valmissimat alkoivat kangerrella, ja koska olin niin monessa paikassa kuullut itse tehdyn siman helppoudesta ja ennen kaikkea maukkaudesta, päätin minäkin yrittää tehdä tätä herkkua ihan itse. Lukukaisin summittaisia ohjeita jostain, ja kuulopuheiden, muisteluiden ja mutu-tuntuman perusteella lopulta väsäsin jotain.

Olisi ehkä kannattanut vähän paremmin valmistautua, sillä voin tunnustaa ihan suoraan, että ensimmäinen itsetehty simasatsi meni suoraan viemäristä alas. Ei sitä voinut juoda. Se ehkä kävi vähän liikaa ja ihan varmasti siihen meni liikaa hiivaa ja pullotusvaiheessa liikaa sokeriakin. Ei hyvä. Pidin simanteosta muutaman vuoden tauon ja tyydyin jälleen kaupan simoihin.

Sitten päätin yrittää uudestaan. Tällä kertaa valmistauduin paremmin. Luin simanteosta useastakin paikasta ja ennen kaikkea tarkistin tarveaineiden määrät kohdilleen. Ja kas, onnistuin. Sinä vuonna meillä juotiin itse tehtyä simaa. Seuraavana, ja sitäkin seuraavana vuonna hieman rohkaistuneena, uskalsin vähän muokkailla ohjetta enemmän omaan makuuni, ja sain entistä parempaa simaa. Nykyään tulee tällä samalla ohjeella tehtyä vuodesta toiseen, sillä miksi enää mennä sitä muuttamaan, kun se kerran on hyvä.

Valmistusaineet kaikessa yksinkertaisuudessaan.
Tästä puuttuu oikeastaan vain rusinat ja vesi.
Kuvassa mukana myös ihana sitrusrautani!

Tiedän, että ohjeeni on hyvin perinteinen, eikä poikkea paljoakaan valtavirran ohjeista. Oikeastaan
ainoastaan sitruunan määrä on itselläni hieman suurempi kuin monissa muissa ohjeissa, ja lisäksi käytän sitruunan mehun lisäksi sitruunan raastetun kuoren. Mielestäni näin tulee maukkaampaa ja raikkaampaa juomaa.

Sima

n. 9 litraa valmista juomaa
Valmistusaika: Aktiivinen 30 min teko + 30 min pullotus, Passiivinen 1 vrk + 3-7 vrk

Tarvitset:
8 litraa vettä
1 paketti (eli 500g) fariinisokeria
1/2 kg kidesokeria (siis ihan sitä tavallista)
1/4 tl hiivaa
2-4 sitruunaa (riippuen vähän niiden koosta ja omasta fiiliksestä)

Pullotusvaiheessa:
1 tl kidesokeria/pullo
rusinoita maun mukaan

Lisäksi:
10 litran sangon tai muun ison astian (tai kaksi pienempää, 5 litran astiaa - onnistuu niissäkin!)
Tyhjiä, pestyjä lasi- tai muovipulloja, yhteensä noin 9 litran vetoisuudelta

1. Itse aloitan siman teon sitruunoista. Pese ne hyvin huolellisesti. Raasta sitten kuoren keltainen osa raastinraudan toiseksi isoimmalla raastimella, tai jos sinulla sattuu olemaan sitrusrauta niin sitten tietenkin sillä. Halkaise raastetut sitruunat ja purista niistä mehu talteen.
2. Laita sitten puolet vedestä (eli 4 litraa) isoon kattilaan hellalle ja kuumenna kiehuvaksi. Veden kuumentumista odotellessa laita ison sangon (tai muun ison astian) pohjalle fariinisokeri, kidesokeri ja sitruunankuoriraaste. Kun vesi kiehuu, kaada se sokereiden ja sitruunaraasteen päälle. Sekoita esim. puuhaarukalla huolellisesti niin, että sokerit liukenevat veteen. 
3. Lisää sitten sankoon (tai astiaan jota käytät) loput vedestä, siis 4 litraa viileää vettä, sekä veden jälkeen puristamasi sitruunoiden mehu. Sekoita, ja tarkista veden lämpö. Sen pitäisi olla noin kädenlämpöistä seuraavaa vaihetta varten. Jos se on liian kuumaa, anna sen jäähtyä huoneenlämmössä kunnes se on sopivaa. 
4. Kun seos on kädenlämpöistä, ota siitä lasin pohjalle noin desin verran, ja liota tähän määrään hiivanokare. Ole tarkkana että hiiva liukenee kokonaan. Kaada sitten hiivaseos takaisin sankoon ja huuhtele vielä lasi sangossa. Sekoita hyvin ja laita sangon päälle muovikelmu. Anna seistä huoneenlämmössä noin vuorokausi. 
5. Kun vuorokausi on kulunut, siivilöi sitruunankuoret pois. Pakollista siivilöinti ei toki missään nimessä ole, mutta itse tykkään että siman seassa lilluvat ainoastaan rusinat. Pullota siivilöinnin jälkeen sima puhtaisiin, pestyihin pulloihin. Laita jokaisen pullon pohjalle teelusikallinen kidesokeria ja muutamia rusinoita. Kaada päälle simaseosta niin että pullo täyttyy. Sulje pullojen korkit, mutta älä väännä niitä vielä ihan kiinni asti - siis liian tiukkaan ei saa laittaa. 
6. Sima valmistuu jääkaappiviileydessä noin viikossa. Jos on kiire, niin pullot voi jättää huoneenlämpöön - näin sima on valmista jo noin kolmessa päivässä. Sima on valmista silloin, kun rusinat nousevat pullon pintaan, viimeistään silloin kun avaat pullon (jos korkki on vähän liian tiukalle, eivät rusinat välttämättä kohoa ennen kuin pullon aukaisee, kannattaa siis tarkistaa jos em. aika on kulunut eikä mitään ole tapahtunut).
7. Sima suositellaan nautittavaksi noin viikon sisällä valmistuksesta. Tosin itse olen nauttinut sitä hyvällä omalla tunnolla ja ilman ongelmia pari-kolmekin viikkoa valmistumisen jälkeen. Kannattaa vain muistaa, että käyminen jatkuu koko ajan, ja jonkun ajan kuluttua kotisimassa saattaa jo olla jonkin verran promilleja.  

Vinkkejä/huomiota:

Pullotettua simaa,
seuraava etappi on jääkaappi.

• Tämä ohje on myös kohtalaisen helppo puolittaa, jos tuntuu että 9 litraa valmista juomaa on ihan liikaa. Kaikki tämän jutun kuvat on otettu tilanteessa, jossa valmistin simaa puolikkaalla ohjeella.
• Täyden 9 litran määrän simaa voi hyvin valmistaa myös kahdessa 5 litran astiassa: keität vedet, sekoitat sokeri-sitruunankuoriseokseen ja sitten jaat seoksen kahteen osaan ennen kuin lisäät viileän veden ja sitruunamehun. Hiivanokareen jaat kahtia ja toimit sitten nokareiden kanssa samoin kuin yllä. :) 
• Kaikkia puristettuja sitruunanpuolikkaita ei kannata heittää biojätteeseen ihan heti, vaan laittaa ne lautaselle ja lautanen jääkaappiin - ne poistavat jääkaapista hajuja ja raikastavat ihanasti, kun niiden antaa siellä olla päivän tai pari.
• Hiivan määrän kanssa kannattaa olla todella tarkkana!
• Jos sima on jostain syystä poreetonta eli ei sihahda pulloa avatessa, kannattaa ihan ensiksi kokeilla helppoa kikkaa: lisää pulloon vähän sokeria. Käyminen on voinut kuluttaa kaiken sokerin ja "syödä" kuplat (eli hiivan ja sokerin suhde on ollut väärä). Tämä selviää tosiaan sokeria lisäämällä, sima yleensä alkaa välittömästi sihisemään jos tästä on kyse. 
• Kannattaa kokeilla myös simamuunnelmia! Oma muuntelusuosikkini on ehdottomasti inkivääri, jota tähän ohjeeseen tarvitaan noin 6-8 cm pala (n. 4 rkl raastetta). Se käy simaan loistavasti ja maistuu varmasti jos olet Ginger Alen ystävä. Inkivääri  kuoritaan ja raastetaan ja laitetaan mukaan yhdessä sokereiden kanssa, muuten toimitaan kuin normaaliohjeessa. Tosin en itse tykkää laittaa inkiväärisimaan rusinoita.
• Simaa voi aivan hyvin tehdä myös muulloin kuin vappuna! Etenkin erikoisesti maustetut (kuten tuo jo mainittu inkiväärisima) menevät juomana ympäri vuoden!

Valmistusvaihekuvia (kuvat suurenee klikkaamalla):

HUOM! Kaikki kuvat on otettu tilanteessa, jossa valmistan simaa vain puolikkaan edellä mainitun ohjeen määrästä.

Tarveaineet. Näiden lisäksi
tarvitaan vain rusinoita ja vettä.

Sitruunankuoriraaste. Ja ihana sitrusrauta!

Sokerit ja sitruunankuoret,
odottelevat keitettyä vettä.

Sokerit, sitruunankuoret ja
ensimmäinen osa vedestä.

Sitruunat mehustettuina.

Mukana on jo kaikki vesi,
sokerit sekä sitruunat.

Hiivaa. Tässä 1/8 teelusikkaa,
koska kuvat on puolikkaan annoksen
valmistuksesta. 

Hiivapala noin desissä nestettä.
Liukenemista pitää
hieman auttaa sormin. 

Täysin liuennut hiiva.
Tämä muun seoksen sekaan
ja sitten kelmu päälle. 

Näin. Kelmun alla on hyvä
kölliä vuorokauden verran.

Vuorokauden jälkeen pitäisi
näyttää vähintänäkin tältä.

Siivilöintiä. Kuten näkyy,
omistan tosi ison siivilän.

Rusinat ja sokerit pestyissä pulloissa. 

Pullotetut herkkujuomat,
vielä ei ole ihan valmista.
Tästä menee vielä noin
viikko jääkaapissa.

Kaiken odottelun ja teon
tulos. Ihana valmis sima!